Edellisessä blogipostauksessa käytiin läpi Janin valmistautumista bikepacking-matkalle ja reissun ensimmäisiä päiviä. Nyt matka jatkuu kauniissa Eckerön maisemissa ja kuudentena päivänä onkin jo kotiinpaluun aika. Postauksessa selviää myös, mikä olennainen asia Janilta jäi kotiin, vaikka juuri sille olisi ollut tarvetta.

4. päivä: Eckerö-Hammarland-Finström-Hammarland-Eckerö, pyöräilyä 77 km

Ajatuksena tälle päivälle oli tehdä pyörälenkki ilman varusteita ja tutustua Ahvenanmaahan pyörän selästä. Liikkeelle lähdettäisiin aamupäivällä, lounas lenkin puolessa välissä iltapäivällä ja viimeistään illansuussa takaisin hotellille. Pyöräreitit löytyvät Ahvenanmaalla helposti seuraamalla valkovihreitä viittoja, mutta jotta saisimme päivästä enemmän irti, teimme reittisuunnitelman ennen lähtöä.

Yksi kiinnostava kohde oli polkupyörälautta M/S Silvana, se liikennöi Skarpnåtön (Hammarland) ja Snäckön, Lolo's Seaside Café (Geta) välillä. Lauttaan mahtuu kerralla noin 50 matkustajaa pyörineen tai ilman. Kävi kuitenkin ilmi, että lautta liikennöi 20.6.-25.8.2022 välillä ja kalenterissa oltiin jo ehditty aikaan 29.8.2022. Olimme siis neljä päivää myöhässä.

Otimme lounaspaikaksi tähtäimeen Godbyn,sillä kokonsa puolesta se vaikutti paikalta josta löytyisi vaihtoehtoja syömiseen. Reitille osui mukavasti monenlaista maisemaa ja erilaisia tieosuuksia. Lämpötila oli oikein hyvä pyöräilyyn, aurinko paistoi poutapilvien lipuessa taivaalla. Ne lipuivat kuitenkin melkoisella vauhdilla ja karkasivat kauas, tuuli oli päivän haasteellisin elementti.

Alkumatka oli tuttua ja jo ajettua tietä. Teimme ensimmäisen pysähdyksen Frebbenbyssä ja ostimme jäätelöt lähikaupasta. Reitti vei meidät hiekkateillä läpi pienten ihastuttavien kyläyhteisöiden, yhdessä niistä varoiteltiin kylätietä ylittävistä kissoista omalla liikennemerkillä.

Frebbenbyn ja Godbyn välillä pyöräni alkoi pitämään ääntä, kitinän ja rahinan kaltainen ääni lisääntyi matkan edetessä. Hetken tutkailun jälkeen selvisi, että ketjuni oli rutikuiva. Olimme varautuneet matkalle työkaluilla, vararenkailla ja paikkapaketeilla mutta ketjuöljy ei ollut tullut mieleen.

Ensimmäisenä Godbyhyn saavuttaessa kuitenkin piti ruokkia kauramoottori. Olo oli sellainen, että vaikka nälkä oli, mitään raskasta ei tehnyt mieli. Grillit ja pizzeriat jäivät siis pois laskuista. Hetken tutkiskelun jälkeen päädyimme supermarketin valmisruokatiskille. Lounastimme siis supermaketin pihassa, salaattia ja kolmioleipiä. Jälkiruuaksi valmiskahvit ja suklaapatukat.

Lounaan jälkeen aloimme ratkomaan ketjuongelmaa. Gotbystä löytyi kauppakeskus, josta löytyi ketjuöljyä. Nopea öljyäminen, ylimääräisen öljyn pyyhintä nenäliinalla ja olimmme jälleen valmiita matkaan, nyt kohti pohjoista. Tuuli jäi sivulle ja matkanteko oli reippaampaa.

Kiersimme Vandofjarden järven. Itärannalla oli isoja alueita, joissa kasvatetaan Ahvenanmaan herkkua, omenoita. Omenatarhojen ohi ajaessa ei voinut välttyä hienoilta omenan tuoksuilta. Kungsholmsströmmenin levähdyspaikalla nautiskelimme virtaavan veden äärellä ja söimme kivisillan kupeessa välipalapatukat. Vandofjarden järven länsirannalla oli hiljaista, autoja kulki todella harvakseltaan ja tieltä avautui hienot näkymät järvelle.

Pålsböleä lähestyessä tuoksuivat taas omenat ja mieli teki käydä omenavarkaissa, mutta maltoimme mielemme. Omenatarhojen ylle edessä nousi kylän paraatipaikalla St. Mikaelsin kivikirkko 1400-luvulta. Se hallitsee maisemaa ja on erittäin vaikuttava näky.

Pålsbölen jälkeen tuuli jäi osittain taakse ja ennen kuin huomasimmekaan, olimme jo takaisin Frebbenbyssä vesi- ja jäätelöostoksilla. Viimeisillä kilometreillä huomasi hyvin jo matkan pituuden ja takaisin hotellille päästyämme päätimme pitää seuraavan päivän lepopäivänä pyöräilystä.

5. päivä: Eckerö, 23 km

Aamupäivällä kävimme kävelyllä hotellin ympäristössä, bongailimme rannalla meduusoita ja kiipesimme läheiselle kalliolle näkymien toivossa, ihan mukavia maisemia löytyikin merelle päin katsoessa.

Koska jaloissa ei eilisen jäljiltä tuntunut väsymystä, vietettyämme puolenpäivän teehetken hotellin terassilla päätimme tehdä pienen pyörälenkin. Eckerössä on Postimuseo ja sen yhdessä kahvila, joten suuntasimme sinne.

Kiertelimme museon, siellä oli Postinäyttelyn lisäksi esillä myös paikallisten artesaanien töitä, koruja, vaatteita ja historiallisia esineitä. Museon pihassa oleva kahvila oli erittäin tunnelmallinen ja valikoima laaja, tarjolla oli paljon tuotteita erityisruokavaliot huomioon ottaen. Paluumatkalla puhalsi pieni vastatuuli ja lämpötila oli jo hieman viileämpi.

Ilta meni seuraavan päivän paluumatkaan valmistuessa.

6. päivä: Eckerö-Maarianhamina-Långnäs-Naantali-Turku-Tampere, pyöräilyä 81 km

Paluupäivä. Lähdimme matkaan kello yhdeksän jälkeen kun olimme syöneet aamupalan ja pakanneet loppuun. Tullessa olimme pysyneet päätien läheisyydessä, mutta nyt palatessa koukkasimme jo aiemmin mainitsemiani hyvin viitoitettuja polkupyöräreittejä käyttäen. Näistä koukuista ei tullut matkaa lisää kuin kaksi kilometriä. Rauha polkea ja suoja pieneltä vastatuulelta olivat helposti sen arvoisia.

Pidimme evästauon Maarianhamisassa merikorttelissa. Teimme samalla tuliaisostokset siellä. Merikorttelissa oli mukavasti myynnissä samojen artesaanien tuotteita, joita Eckerön museossa oli ollut esillä.

Lähdettyämme Maarianhaminasta alkoi tihuttamaan. Pilvet näyttivät melko vaaleilta ja liikkuivat nopeasti, joten emme heti pysähtyneet laittamaan sadevaatteita päälle. Solbergin kohdalla sade vain yltyi ja pysähdyimme sadevaatteiden pukemiseen, viime hetkellä, koska alkoi satamaan kaatamalla.

Lautta ei odota, joten matka jatkui kaatosateessa. Lemlandissa tuli muutamia pyöräilijöitä vastaan ja vaihdoimme yllätyksekseni iloiset tervehdykset. Yhteinen hulluus ehkä? Lumparlandissa alkoi sade hiljalleen hiljenemään. Autoliikenne taasen lisääntyi, lautalle oli matkalla lisäksemme rekkoja, matkailuautoja ja muita matkalaisia.

Lauttamatkalla oli ohjelmassa kuivien sukkien vaihtoa, päivällistä ja pienet ostokset taxfreestä. Ironisesti aurinko paistoi koko laivamatkan.

Keulan auetessa kun lähdimme lautalta Naantalin aurinko tervehti meitä säteillään. Päästyämme kilometrin päähän satama-alueelta tuli ensin voimakas tuulenpuuska ja jostain paikalle ilmestyi musta pilvi, josta saimme jälleen päällemme sadekuuron. Se jäi onneksi vain vartin mittaiseksi, mutta sai muutamia valikoituja ja luovia sivistyssanoja nousemaan ilmoille.

Muutoin matka sujui. Turussa tiet olivat kuivat, joten kuuro ei ollut osunut sinne lainkaan. Olimme sopivassa ajassa Turun rautatieasemalla, joten meille jäi hyvin aikaa laittaa pyörät telineisiin junassa ja etsiä paikkamme.

Valitettavasti juna oli täynnä, Turun satamasta Ruotsin risteilyltä oli junaan purkautunut juhlakuntoista väkeä riittämiin. Pariskuntien sanaharkoista ja konnarin kanssa omien virkistysjuomien juonnista syntyi paljon "iloa". Onneksi matka helpottui pysäkki pysäkiltä, kun väkeä jäi pois junasta.

Tampereelle saavuttaessa oli jo pimeää mutta tämä ei haitannut. Tampere yhdentoista aikaan illalla keskellä viikkoa on mukavan hiljainen liikenteeltään.

Neljätoista tuntia lähdön jälkeen olimme pyöriemme kanssa takaisin kotona, tavaroiden purku jäi seuraavaan päivään. Pitkä lämmin suihku, iltapala ja uni maittoi!

Janin fiilikset bikepacking matkasta

Lähtisinkö uudelleen?

Ehdottomasti!

Kuukautta myöhemmin tein ystävän kanssa ruskapyöräilyn, tällä kertaa majoituksena teltta. Kesto kylläkin vain yhden yön yli.

Toivottavasti Janin matka inspiroi sinuakin kokeilemaan bikepackingia. Kaikki tarpeet matkalle löydät bikepacking-kategoriastamme, myös sen puuttuvan ketjuöljyn ;)